Rapumertoja oli kaksi. Tiedotuvälineissä kerrottiin että saksiniekat ovat syvässä, koska rantojen vesi on heille epämieluisan lämmintä. Niin soudinpuuveneemme pienoisessa tuulessa mieheni määräämään paikkaan. Välillä piti käydä rannassa laittamassa painot kevytrakenteisiin häkkyröihin. Vihdoin saimme ne laskettua. Jätettiin kohot punaisine rapumerkkeineen aaltoihin.
Seuraavana aamuna lähdin innoissani kameran kanssa soutamaan.
Vain toinen koho löytyi ja merta oli tyhjä! Jätettiin merta siihen. Etsittiin kovasti toista. Tuuli oli rantaan päin, joten jos naru olisi katkennut, niin punainen muovimerkki olisi ollut rannassa.
Eräs puuvene liikkui sillä alueella illalla, mutta en vaan halua uskoa että kukaan ilkeäisi!
Tänään kävimme parissa kohdassa metsässä katsomassa sieniä. Liian kuivaa on. Kuivuneita haperoita näkyi. Meidän kohdalla luontaistalous epäonnistui. Onneksi on Cittari lähellä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti