Joulun alusaika on mennyt hujauksessa. En ole ehtinyt nauttia siitä, niinkuin yleensä jouluihmisenä teen. Tänä jouluna onkin erilaiset suunnitelmat.
Kahvion myyjäiset viime lauantaina vei usean viikon työtunnit. En valita, koska pidän tällaisesta "laittamisesta". Vähäinen kävijämäärä suretti, kun olimme tehneet niin valtavan työn tapahtuman eteen. Sain Isä Paavon kanssa sovittu, että myymättä jääneet leivonnaiset voi käyttää teofanian kahvitilaisuudessa. Näin kaikki tehty työ tulee hyödylliseen käyttöön.
Nyt olemme valmistautumassa joulunviettoon. Ensin tapaamme pikku-Hillan perheineen ja Jussi poikani yhdessä Petran kanssa, sitten lähdemme katsomaan minkälaista joulu on Slovenian alppimaisemissa Bledin kaupungissa. Tulemme takaisin jo uuden vuoden juhliin.
Toivotan kaikille lämmintä joulumieltä ja ihanaa yhdessäoloa rakkaittensa kanssa
sunnuntai 18. joulukuuta 2011
torstai 8. joulukuuta 2011
Kyllikki
Tänään on Kyllikin nimipäivä. 15 vuotta sitten kuolleen äitini oli Kyllikki Unelma. Hän ei koskaan tiennyt (tai ei ainakaan kertonut) kuka hänen isänsä oli. Hän oli hylätty lapsi. Kasvoi kuitenkin isossa perheessä, jossa oli ennestään 11 lasta. Asuivat keittiön ja huoneen mökissä. Sijaisäiti kuoli äitini ollessa 6-vuotias ja sen jälkeen hän asui sukulaisten ja aikuisten sisarusten luona. Tämä sijaiskoti oli ruotsinkielinen ja näin ollen äitini sanoi äidinkielekseen ruotsin, vaikka hänen oikea äitinsä oli aito savolainen.
Äitini oli erilainen. Ymmärrän nyt aikuisena, että lapsuus ja nuoruus, sekä tietämättömyys juuristaan, teki hänestä sellaisen kuin hän oli.
Miski hän ei voinut kertoa meille lapsille? Miksi hän kantoi kaikki sisällään? Hän olisi kelvannut meille sellaisena kuin oli. Ehkä hänellä olisi vapautunut tunteita ja rakkautta avautumalla.
Äitini meni hautaan kaikkine salaisuuksineen. Vasta 5 vuotta hänen kuolemansa jälkeen sain kansion hänen aviomieheltään. Silloin paljastui monta asiaa....
Mutta vieläkään en tiedä, voin vain arvailla että hän nimen perusteellaa...oli oikealle äidilleen unelma. Tai kukahan sen nimen antoi? En tiedä.
Äitini oli erilainen. Ymmärrän nyt aikuisena, että lapsuus ja nuoruus, sekä tietämättömyys juuristaan, teki hänestä sellaisen kuin hän oli.
Miski hän ei voinut kertoa meille lapsille? Miksi hän kantoi kaikki sisällään? Hän olisi kelvannut meille sellaisena kuin oli. Ehkä hänellä olisi vapautunut tunteita ja rakkautta avautumalla.
Äitini meni hautaan kaikkine salaisuuksineen. Vasta 5 vuotta hänen kuolemansa jälkeen sain kansion hänen aviomieheltään. Silloin paljastui monta asiaa....
Mutta vieläkään en tiedä, voin vain arvailla että hän nimen perusteellaa...oli oikealle äidilleen unelma. Tai kukahan sen nimen antoi? En tiedä.
tiistai 6. joulukuuta 2011
Neljä vuorokautta Berliinissä
Ihan mukavaa, rentoa olemista. Ei liiemmin kulttuuriapläjäyksiä. Priorisointi oli lasteni kanssa seurustelu ja tietysti kaupungilla/ kaupoissa kiertelyä. Charlottenburgin linnan joulumarkkinat oli miellyttävä kokemus. Torvisoittoa, siistit myyntikojut, joissa tarjolla kalliinpuoleisia kädentaito tuotteita. Melko samanlaisia kuin meillä. Huovutus on myös siellä in. Runsaasti erilaista ruokaa kioskeista ja telttaravintoloissa ja tietysti gluhweinía. Erilaisia herkullisen tuntuisia kuumia juomia (suklaa-, muna-, toffeelikööreillä) sai kioskeista. Eipä näkynyt yhtään humalaista!
Ruokaan liittyvä kokemus oli afrikkalainen ravintola Massai ( kyllä, kahdella s:llä). Upea sisustus, eksoottinen ruokalista( antilooppia, krokotiilia, strutsia jne), astiat afrikka-aiheisia. Ruoan esillepano oli taiteilijan kädellä tehty ja minun strutsi-annokseni sai täydet pisteet. Niin vielä, annos oli hyvänkokoinen ja hinta kohtuullinen. Onnea ja menestystä uudelle yrittäjälle!
Vielä listaan huomiooni jääneet tämän matkan plussat: Siistiä ja edullisia vihanneksia ja luomukauppoja, kaupat (paitsi 24h-kaupat) suljettuna sunnuntaisin, kattava U-bahn ja edullinen Tageskarte, englannilla pärjää, Air-Berliinin joululento(pukki, tonttu, lahjat, gluhwein, laulut, joulunaamioitu kone)HOUHOUHOU!
Miinukset: Huono katuvalaistus, yksinkertaiset ikkunat, huoneistoihin keittiökalustus hankittava itse, vanhoissa taloissa saniteettitilat vaatimattomat.
Berliinissä on mukava käydä, ei vaan lasteni takia (joka kuitenkin on suurin syy), siinä kaupungissa on se joku. Siinä on niin monta "keskustaa", on itäpuoli ja länsipuoli ja useiden muitten asuinalueiden keskustoja. Siellä täällä on pieniä siirtolamökki/puutarha-alueita (ihan kaupungin sisällä), on kanavia, puisto-alueita, linnoja jne jne. 3,5 miljoonaa ihmistä ja kokonaisia maahanmuuttajien asuinalueita. Tyttäreni läheisyydessä on koulu, johon saksalaiset eivät mielellään vie lapsensa, koska se on maahanmuuttajien (turkkilaisten) suosiossa. Tässä kaupunginosassa asuu maahanmuuttajia, taiteilijoita ja saksalaista keskiluokkaa.
Suosittelen!
Ruokaan liittyvä kokemus oli afrikkalainen ravintola Massai ( kyllä, kahdella s:llä). Upea sisustus, eksoottinen ruokalista( antilooppia, krokotiilia, strutsia jne), astiat afrikka-aiheisia. Ruoan esillepano oli taiteilijan kädellä tehty ja minun strutsi-annokseni sai täydet pisteet. Niin vielä, annos oli hyvänkokoinen ja hinta kohtuullinen. Onnea ja menestystä uudelle yrittäjälle!
Vielä listaan huomiooni jääneet tämän matkan plussat: Siistiä ja edullisia vihanneksia ja luomukauppoja, kaupat (paitsi 24h-kaupat) suljettuna sunnuntaisin, kattava U-bahn ja edullinen Tageskarte, englannilla pärjää, Air-Berliinin joululento(pukki, tonttu, lahjat, gluhwein, laulut, joulunaamioitu kone)HOUHOUHOU!
Miinukset: Huono katuvalaistus, yksinkertaiset ikkunat, huoneistoihin keittiökalustus hankittava itse, vanhoissa taloissa saniteettitilat vaatimattomat.
Berliinissä on mukava käydä, ei vaan lasteni takia (joka kuitenkin on suurin syy), siinä kaupungissa on se joku. Siinä on niin monta "keskustaa", on itäpuoli ja länsipuoli ja useiden muitten asuinalueiden keskustoja. Siellä täällä on pieniä siirtolamökki/puutarha-alueita (ihan kaupungin sisällä), on kanavia, puisto-alueita, linnoja jne jne. 3,5 miljoonaa ihmistä ja kokonaisia maahanmuuttajien asuinalueita. Tyttäreni läheisyydessä on koulu, johon saksalaiset eivät mielellään vie lapsensa, koska se on maahanmuuttajien (turkkilaisten) suosiossa. Tässä kaupunginosassa asuu maahanmuuttajia, taiteilijoita ja saksalaista keskiluokkaa.
Suosittelen!
Tunnisteet:
Berliini,
gluhwein,
joulumarkkinat,
maahanmuuttaja
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)