Meillä on kyläkauppa! Kyläkaupassa käyn satunnaisesti, vaikka tiedän että sitä pitäisi käyttää säännöllisesti. Tiedän myös että tulen kaipaamaan kauppaa, kun se loppuu. Loppuu kun valtatien vieressä oleva Teboil avaa huoltoaseman yhteyteen K-kaupan. Näitä rakennetaan parhaillaan ja meille tänne se tulee parin vuoden sisällä.
Kyläkaupassa on posti, Internetyhteys, kopiontipalvelu, faxpalvelu.
Tärkein kaupassa on PALVELU ja LIHATISKI. Kauppias osaa käsitellä ja leikata lihat. Esimerkiksi lampaat tulevat lähitilalta ja kauppias paloittelee. Kesän grillijuhliin lihat ostetaan jo keväällä kypsymään kylmiöön. Joulun kinkut saa sellaisena kuin tilaa ja samalla lähimunat, kotona tehdyt lusikkaleivät, piirakat, joulukakut, ruislimput jne.
Silli tulee kokonaisena tynnyrissä (ei muovissa) ja naudanmaksa myydään jauhettuna (tilauksesta).
Ihan oma maailmansa on "talouskaupan" puoli. Sieltä löytää miltei kaikki mitä tarvitsee ja jollei siellä ole niin se tilataan. Ennen kaikkea sieltä tekee löytöjä. Sodanaikaisia nuppineuloja, hiuspinnejä ja nutturaneuloja. Pieniä ja isoja posliiniesineitä. Jokunen hiirensyömä lasten T-paita, mutta eniten hyväkuntoisia malliltaan retrohenkisiä alus- ja pusero/paitavaatekappaleita. Käsineitä työhön ja talveen kumista, muovista ja villasta. Astioita, kynttilöitä ja PORE-saippuaa !
Kauppias on iloinen ja positiivinen, ahkera ja hyvännäköinen valkoisessa suomenlippuhatussaan.
Hyvää Joulua käsämäläisille ja muille kaupassa asioiville ja KIITOS kauppiaalle!
keskiviikko 15. joulukuuta 2010
tiistai 14. joulukuuta 2010
Joulun muistamiset
Kannan joulugeeniä. Siihen liittyy hyvää ja huonoa. Haluan tehdä niin paljon. Haluaisin muistaa niin monta ihmistä lähellä ja kaukana. Haluaisin tavata ja antaa pieniä lahjoja. Haluaisin istua rauhassa rupattelemassa kahvikupposen äärellä. Haluaisin antaa aikani yksinäiselle. Haluaisin vierailla lapsiperheessä auttamassa vaikka piparien leivonnassa. Haluaisin leipoa ja keittää ja antaa ruokalahjoja tarvitseville.
Haluaisin itsekkäästi nauttia joulukonsertista, hypistellä tavaroita Taitokorttelissa, rauhoittua kirkossa ja lukea hyvää kirjaa odotellessa jouluvieraita.
Mutta kaikkeen ei riitä aikaa. Tiedän, että vähempi tekeminen rakkaudella riittää. Kunhan sen minkä tekee on tehty koko sydämellä, niin....
Kristus syntyy - kiittäkää!
Haluaisin itsekkäästi nauttia joulukonsertista, hypistellä tavaroita Taitokorttelissa, rauhoittua kirkossa ja lukea hyvää kirjaa odotellessa jouluvieraita.
Mutta kaikkeen ei riitä aikaa. Tiedän, että vähempi tekeminen rakkaudella riittää. Kunhan sen minkä tekee on tehty koko sydämellä, niin....
Kristus syntyy - kiittäkää!
lauantai 11. joulukuuta 2010
Etelä-Intia
Kaksi viikkoa Tamil Nadussa ja Keralassa. Yhdeksän hotellia, josta yksi riisilotja. Ilmastonmuutoksen takia vesisadetta yhdistettynä 30 asteen lämpöön ja 110 % ilmankosteuteen. Jalat saivat mutahoitoa. Lieneekö pyhän lehmän kakka hyvää kovettumille?
Viime vuoden matkalla pohjoisessa tutustuimme tunnettuihin nähtävyyksiin. Tällä matkalla koimme erilaisen Intian. Ensimmäisellä viikolla vierailimme hindutemppeleissä, saimme temppelinorsun siunauksen (ensin maksettiin ja sitten eläin laittoi kärsänsä pään päälle), kävimme ashramissa ja kuulimme ja näimme hindujen uskon elämästä. Toisella viikolla tutustuimme Keralaan. Yhden vuorokauden vietimme Ghat-vuoristossa, jossa myös vierailimme mausteviljelmillä. Tämän kokemuksen haittana oli koko päivän kestävä sade. Norsu"ratsastus" jäi meiltä tekemättä.
Ayurveda kokovartalo hieronta oli miellyttävä kokemus. Suosittelen.
Mielenkiintoinen vuorokausi vietettiin Backwaters ílla. Kuusi henkilöä majoittui riisilotjalle, jossa oli kippari, kokki ja laivapoika. Laiva lipui jokia pitkin ja varsinkin aamulla oli mielenkiintoista seurata paikallisten elämää rannoilla ja kalastajia ympärillämme. Vesialueelle tulee merestä suolavettä, joten kalakanta on sekä meri- että makeaveden kaloja. Majoituspaikkamme Coconut Lagoon oli toinen ekologinen hotelli. Huoneissa ei ollut televisiota. Saippuat olivat luomutuotteita, kirjekuoret ym sanomalehtipaperista.... Hotellialueella oli lehmiä, perhospuutarha jne.
Keralan alueella on eniten kristittyjä koko Intiassa. Täällä on kaikki kirkkokunnat edustettuna. Eniten täälläkin on hinduja.
Alue on vihreä, pelloilla kasvoi riisiä, teetä ym. Kaupungeissa oli siistimpää kuin muualla.
Intia on nyt nähty. En jää kaipaamaan tulisia ruokia. Itse laitan maukkaita intialaisia ruokia, mutta en laita paljon chiliä. Usein ei tiennyt oliko kyseessä kana tai kala, koska suussa oli pelkkä tulipalo.
Tässä pätee edesmenneen äitini sanonta: för lite och för mycket förstör allt.
Viime vuoden matkalla pohjoisessa tutustuimme tunnettuihin nähtävyyksiin. Tällä matkalla koimme erilaisen Intian. Ensimmäisellä viikolla vierailimme hindutemppeleissä, saimme temppelinorsun siunauksen (ensin maksettiin ja sitten eläin laittoi kärsänsä pään päälle), kävimme ashramissa ja kuulimme ja näimme hindujen uskon elämästä. Toisella viikolla tutustuimme Keralaan. Yhden vuorokauden vietimme Ghat-vuoristossa, jossa myös vierailimme mausteviljelmillä. Tämän kokemuksen haittana oli koko päivän kestävä sade. Norsu"ratsastus" jäi meiltä tekemättä.
Ayurveda kokovartalo hieronta oli miellyttävä kokemus. Suosittelen.
Mielenkiintoinen vuorokausi vietettiin Backwaters ílla. Kuusi henkilöä majoittui riisilotjalle, jossa oli kippari, kokki ja laivapoika. Laiva lipui jokia pitkin ja varsinkin aamulla oli mielenkiintoista seurata paikallisten elämää rannoilla ja kalastajia ympärillämme. Vesialueelle tulee merestä suolavettä, joten kalakanta on sekä meri- että makeaveden kaloja. Majoituspaikkamme Coconut Lagoon oli toinen ekologinen hotelli. Huoneissa ei ollut televisiota. Saippuat olivat luomutuotteita, kirjekuoret ym sanomalehtipaperista.... Hotellialueella oli lehmiä, perhospuutarha jne.
Keralan alueella on eniten kristittyjä koko Intiassa. Täällä on kaikki kirkkokunnat edustettuna. Eniten täälläkin on hinduja.
Alue on vihreä, pelloilla kasvoi riisiä, teetä ym. Kaupungeissa oli siistimpää kuin muualla.
Intia on nyt nähty. En jää kaipaamaan tulisia ruokia. Itse laitan maukkaita intialaisia ruokia, mutta en laita paljon chiliä. Usein ei tiennyt oliko kyseessä kana tai kala, koska suussa oli pelkkä tulipalo.
Tässä pätee edesmenneen äitini sanonta: för lite och för mycket förstör allt.
keskiviikko 17. marraskuuta 2010
Marraskuuko harmaa ja ankea?
Marraskuu on odotuksen ja jouluun valmistautumisen aikaa. Meille se on jo useita vuosia ollut myös kaukomatkailun ajankohta.
Marraskuussa alkaa joulupaasto ja sen mukana jouluun suureen ihmeeseen valmistautumisen. Olen aina ollut jouluihminen ja nauttinut valmisteluista yhtä paljon kuin itse joulunpyhistä. Tänä vuonna meillä on oikea perhejoulu, kun on molempien puolelta sukua koolla ja sen lisäksi koiria. Jouluna vietetään kahdet synttäritkin; tyttäreni ja Jeesuksen!
Marraskuussa odotetaan maahan lumipeite ja sekä sisälle että ulos laitetaan kynttilöitä ja valoja. Lämmityskausi alkaa ja puu ritisten palaa uunissa. Ihania elämyksiä.
Kuun loppupuolella ollaan suunnattu Helsingin kautta maailmalle. Niin tehdään tänäkin vuonna. Lauantain varhaisina tunteina alkaa matka Frankfurtin kautta Intian Chennaihin. Siellä vierailemme Tamil Nadun temppelialueella ja Keralassa. Matkan jälkeen on koti mitä rakkain.
Elämässä on niin paljon kiitoksen aihetta!
maanantai 15. marraskuuta 2010
Juuret
Mikä on identiteettinä? Juureni? Suomenruotsalainen, kyllä. Mutta nykyään en osaa kunnolla ruotsia, kun en käytä sitä. En myöskään osaa käydä syvällistä keskustelua suomeksi, enkä osaa kaikkia murresanoja jne. Olen siis kielipuoli.
Olen syntynyt Kirkkonummella. En tunne mitään kaipuuta sinne. Siellä ei ole mitään jäljellä lapsuudesta tai nuoruudesta. Isäni ja äitini haudat ovat kyllä siellä. Lapsena olivat famo ja fafa (isoisä ja isoäiti isän puolelta) tärkeitä. Ne harvat perinteet jne mitä minulla on, ovat heiltä peräisin. Kotona kumpikaan vanhemmista eivät kertoneet mitään lapsuudestaan, nuoruudestaan, sodasta. Siis en ainakaan muista. Molemmat riensivät vapaaehtoistoiminnoissa usein yhtäaikaisesti. Sillä aikaa meitä lapsia valvoi vanha noita-akka Selma. Äidillä oli pikku-martat ja martat, SPR, 4-h kerho jne. Isällä oli nuorisoseura, harrastajateatteri jne. Nyt tuntuu siltä, että he juoksivat pakoon vanhemmuuttaan.
Elämäni aikana olen kuiten juurtunut niin kotimaahan kuin ulkomaille sellaisina aikoina, jolloin olen ollut onnellinen. Afrikassa ollessani 70-luvulla kasvoi pienet juuret. Kävimme uudestaan kolmekymmentä vuotta myöhemmin juurillani. Kyllä ne siellä olivat, vaikka ympäristö ja olosuhteet olivat muuttuneet.
Helsingissä, Viiskulmassa, on myös juuriani. On niin mukavaa kävellä sielläpäin, missä on asunut pitkiä aikoja.
Nykyään minulla on juuret Pohjois-Karjalassa. Täällä on vanhat perinteet. Minulla tänne muuttaneena on mukanani joitakin omia perinteitä. Vaikkakin olen ortodoksi, niin minulla on joka joulu esillä tyttäreni tekemä adventtikynttelikkö. Se on tehty alaluokkien puutyötunnilla.
Toivottavasti pystyn antamaan lapsilleni jotakin minun omista perinteistä ja juurista eteenpäin vietäväksi.
Olen syntynyt Kirkkonummella. En tunne mitään kaipuuta sinne. Siellä ei ole mitään jäljellä lapsuudesta tai nuoruudesta. Isäni ja äitini haudat ovat kyllä siellä. Lapsena olivat famo ja fafa (isoisä ja isoäiti isän puolelta) tärkeitä. Ne harvat perinteet jne mitä minulla on, ovat heiltä peräisin. Kotona kumpikaan vanhemmista eivät kertoneet mitään lapsuudestaan, nuoruudestaan, sodasta. Siis en ainakaan muista. Molemmat riensivät vapaaehtoistoiminnoissa usein yhtäaikaisesti. Sillä aikaa meitä lapsia valvoi vanha noita-akka Selma. Äidillä oli pikku-martat ja martat, SPR, 4-h kerho jne. Isällä oli nuorisoseura, harrastajateatteri jne. Nyt tuntuu siltä, että he juoksivat pakoon vanhemmuuttaan.
Elämäni aikana olen kuiten juurtunut niin kotimaahan kuin ulkomaille sellaisina aikoina, jolloin olen ollut onnellinen. Afrikassa ollessani 70-luvulla kasvoi pienet juuret. Kävimme uudestaan kolmekymmentä vuotta myöhemmin juurillani. Kyllä ne siellä olivat, vaikka ympäristö ja olosuhteet olivat muuttuneet.
Helsingissä, Viiskulmassa, on myös juuriani. On niin mukavaa kävellä sielläpäin, missä on asunut pitkiä aikoja.
Nykyään minulla on juuret Pohjois-Karjalassa. Täällä on vanhat perinteet. Minulla tänne muuttaneena on mukanani joitakin omia perinteitä. Vaikkakin olen ortodoksi, niin minulla on joka joulu esillä tyttäreni tekemä adventtikynttelikkö. Se on tehty alaluokkien puutyötunnilla.
Toivottavasti pystyn antamaan lapsilleni jotakin minun omista perinteistä ja juurista eteenpäin vietäväksi.
keskiviikko 10. marraskuuta 2010
Sitä on liikkeellä
En ehdi mitään, teen kaikki niin hitaasti. Tätä kuulee jatkuvasti ikätovereiltaan ja itsekin ajattelen usein niin. Fyysisesti ei kyllä ole selitystä tähän. Tietysti ylipaino hidastaa ja huonot lähilasit, joita pitää ottaa pois käsitöitä tehdessään.
Luulenpa että selitykset löytyvät pyksologiasta (lue psykologiasta). Nämä väitteet ovat useimmin positiivisia, mutta niitten hyväksyntä voi viedä aikaa, koska eläkeläisen imagoonhan kuuluu kiire. Monilla on myös tarve osoittaa tarpeellisuutensa tekemällä.
Luulenpa että selitykset löytyvät pyksologiasta (lue psykologiasta). Nämä väitteet ovat useimmin positiivisia, mutta niitten hyväksyntä voi viedä aikaa, koska eläkeläisen imagoonhan kuuluu kiire. Monilla on myös tarve osoittaa tarpeellisuutensa tekemällä.
- Vähemmän velvoitteita, oikeus aikansa suunnitteluun.
- Oikeus lepoon, ei tarvitse aina tehdä.
- Mahdollisuus valita mieluisat tehtävät, askartelut, kerhot jne.
- Saa tehdä hitaasti. Tämä ei ole 110-aidat.
- Mahdollisuus luovuuteen ja suunnitteluun.
- Tauot piristävät.
maanantai 8. marraskuuta 2010
13 uutta geeniä
Olen koko elämäni ollut jojo-laihduttaja. Olen aina epäonnistunut, koska paino on hitaasti mutta varmasti lähtenyt uudestaan nousuun. Nousuvauhti ei ole ollut salamannopea, vaan vaihtelut ovat kestäneet vuosia. Taas olen aallonhuipulla. Mieheni piikittelee, itseäni inhottaa. En käynyt vaaálla puoleen vuoteen! Parempi olla katsomatta totuutta silmiin!
Sitten Karjalainen kirjoitti tästä uudesta väitöskirjasta/tutkimustuloksesta, joka tietyllä tavalla lohdutti minua. Tai ehkä antoi minulle syyn tuntea hieman vähemmin syyllisyyttä. On siis löydetty uusia geenejä. Jonkun geenin kantaja kerää rasvaa lantion alueelle, toinen keskivartalon alueelle jne. Minä kannan varmaan kaikki 13 geeniä ja runsaasti vielä tuntemattomiakin!
Odotan kovasti täsmähoitoa tähän geenivirheeseen. Odotuksen aikana on kuitenkin terveyden takia ryhdyttävä pienentämään aterioita, syömään säännöllisesti, noudattamaan lautasmallia, varottava light ja nollarasvatuotteita ja lisä-aineita. Yritän ajatella, että jouluruoatkin voivat olla todella herkullisia aitoja makuelämyksiä. Onhan meillä valinnanvapaus ja kaupat täynnä aitoja ja epäaitoja makuelämyksiä. Kaikkein mukavinta on laittaa itse joulun herkut. Silloin tietää mitä syö.
Sitten Karjalainen kirjoitti tästä uudesta väitöskirjasta/tutkimustuloksesta, joka tietyllä tavalla lohdutti minua. Tai ehkä antoi minulle syyn tuntea hieman vähemmin syyllisyyttä. On siis löydetty uusia geenejä. Jonkun geenin kantaja kerää rasvaa lantion alueelle, toinen keskivartalon alueelle jne. Minä kannan varmaan kaikki 13 geeniä ja runsaasti vielä tuntemattomiakin!
Odotan kovasti täsmähoitoa tähän geenivirheeseen. Odotuksen aikana on kuitenkin terveyden takia ryhdyttävä pienentämään aterioita, syömään säännöllisesti, noudattamaan lautasmallia, varottava light ja nollarasvatuotteita ja lisä-aineita. Yritän ajatella, että jouluruoatkin voivat olla todella herkullisia aitoja makuelämyksiä. Onhan meillä valinnanvapaus ja kaupat täynnä aitoja ja epäaitoja makuelämyksiä. Kaikkein mukavinta on laittaa itse joulun herkut. Silloin tietää mitä syö.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)