Potilasmatkoja vuodesta 1982

Huomenna lähden viimeiselle ryhmämatkalle munuaispotilaiden kanssa. Matkan kesto on kaksi viikkoa ja lomakohde on Rodos. Dialyysiklinikka on uusi. Yksityissairaala on avannut tänä vuonna. Mukaani lähtee 7 hemodialyysi- ja yksi peritoneaalidialyysi asiakas ja 5 läheistä. Kolme dialyysiasiakasta on tuttuja aiemmilta matkoilta, muut ovat tuntemattomia. En tiedä matkustajista muuta kuin nimen,kotiosoitteen, hoitomuodon ja hoitavan sairaalan.

Ensimmäisen matkani tein vuonna 1982 Munuaistautiliitolle. Silloin matka oli Ateenaan, jossa pidettiin ensimmäiset munuaisensiirron saaneiden olympialaiset. Joukkueessa oli kymmenkunta urheilijaa. Heistä yksi oli saanut siirron pari kuukautta sitten. Hän oli sokea diabeetikko, joka käytti insuliinipumppua. Hänellä ei ollut saattajaa matkalla. Kilpailijoiden lisäksi oli mukana kaksi hemodialyysipotilasta ja pari peritoneaalidialyysipotilasta sekä joukko siirronsaaneita kannustajia, läheisiä ja pieni vauva. Minun lisäksi matkalla oli mukana lääkäri, joka oli joukkueen johtaja. En silloinkaan tiennyt mitään lähtijöistä etukäteen.

Munuais- ja maksaliiton aikana tehtiin yksi matka vuodessa. Ryhmän koko oli suuri, jopa 50 henkilöä, joista jopa 18 saattoi olla dialyysihoidossa. Henkilökuntaa oli kolme sairaanhoitajaa.

Travenolin aikaan tein matkoja peritoneaalidialyysipotilaille ja läheisille. Niillä matkoilla oli aina mukana lääkäri ja myös firman henkilökuntaa. Nämäkin ryhmät olivat suuria.
Ryhmien kanssa on käyty Välimeren maissa, Espanjassa, Kanarian saarilla (kolmella saarella), Portugalissa, Italiassa, Kreikassa, Kyproksella, Kreetalla kolmessa eri paikassa, Turkissa ja Ruotsissa.
Paljon on matkoilla tapahtunut ja sattunut. Paras palkka on ollut tyytyväinen ja onnellinen lomailija.

Haikeaa on lopettaa tällainen haasteellinen ja vaativa harrastus. Mutta matkoille lähtee nykyään monisairaita, iäkkäitä, paljon apua tarvitsevia ihmisiä ja yksin vastuuhenkilönä koen riittämättömyyttä ja väsymystä pitkistä työpäivistä ja valvotuista öistä. Kun matkanjohtaja lähtee päivystykseen yhden potilaan kanssa, jää koko muu ryhmä ilman päivystäjää.
Seuraajalleni toivotan antoisia matkoja ja tälle viimeiselle matkalle esirukouksia, jotta matka onnistuisi.