Elämässä mukana

Tänään siirryimme kesän puolelle, kun katsoo kalenteria ja auringonpaistetta. Viimeiset kaksi viikkoa on ollut tapahtumarikasta elämää.
Olen ollut saattamassa seniorikerholaisen ikuiseen elämään. Ollos iäti muistettu, sinä autuuteen kutsuttu!Voimia ja siunausta leskelle ja tyttärelle! Sain olla valmistamassa muistoaterian yhdessä Taimin kanssa. Tarjoilussa auttoivat myös Kaija ja Matti. Suurkiitokset teille! Tarjoilun tuotosta saamme Tiistaiseurassa mukavan rahan tulevaa syksyn kahvioprojektia varten.
Samana aikana mieheni silmästä irtosi verkkokalvo ja silmä leikattiin. Nyt on toipumisaika ja lääkettä tiputetaan kolmasti päivässä. Viikon päästä on kontrollikäynti. Silloin päätetään milloin silmästä poistetaan leikkauksessa sinne laitettu silikoni.
Tällä viikolla valmistan ylioppilasjuhlia. Kaksi viehättävää nuorta miestä samasta perheestä ( ei, eivät ole kaksosia) saavat eri kouluista lakkinsa. Nuoret herrat ovat itse päättänyt menynsä, joka on heidän sanojensa mukaan "perussettiä". Ihan hyvää settiä onkin. Mielelläni valmistan ja järjestän juhlat. Heidän keittiönsä, sauna ja aputilat ovat tulleet tutuiksi monien juhlien aikana useiden vuosien aikana. Olen kiitollinen tästä luottamuksesta.

Kesän suunnitelmat saattavat muuttua. Mutta elämä pysäyttää. Silläkin on tarkoituksena, ei sairastuminen ole pelkkä sattuma. Nyt on tärkein saada miehelleni"hyvä silmä".
Kesäksi odotamme lapset ja lapsenlapsi käymään ja heidän mukanaan tyttöystäviä, äitejä ja myös sukulaisia, ystäviä ja tuttuvia!

Annetaan kesän tulla ja nauttikaamme lämmöstä ja elämästä !

Yhteenveto vuodesta 2010

Vuodet ovat hyvin erilaisia. Kaikki sisältävät kuitenkin sekä ylä- että alamäkiä. Joskus jyrkkiä tai jyrkiltä tuntuvia, jollei osa pysähtyä ja levätä.
Jaksamisen kannalta on tärkeä muistaa ja painottaa positiiviset tapahtumat.
Tämä on ollut ensimmäinen eläkevuoteni. Työtäni en ole kaivannut lainkaan. Joskus unissani olen sählännyt ammattini työtehtävissä. Vapaaehtoistoimintaa on paljon. Priorisointia teen uuden vuoden puolella. Mutta sekin on vaikeaa, koska tehtävät ovat niin mielenkiintoisia ja haastavia ettei niistä raaskisi luopua. Todennäköisesti toimintaympäristön muutokset auttavat tekemään päätöksiä.
Paljon iloa on ollut seniorikerhosta. Ehkä tärkein vapaaehtoistoiminnan kohde. Tästä en luovu! Toinen "ihme" ja ilonaihe on kummityttöni Hilla. En ole ihan hurahtanut kummimummi, mutta kyllä rakastan tätä pientä lasta! Asuisin vain lähempänä, niin kävisimme yhdessä kirkossa useasti. Nyt saan rukoilla Hillan puolesta!
Paljon iloa tuottaa ystävyyssuhteet Setumaalla. Miten luontevat tunteiden näyttäminen ja vierailut siellä ovat. Yksinkertaiset olosuhteet, mutta rehellistä, todellista yhdessäoloa.

Kirkossakäynti on elämän eliksiiri ja keskustelut Isä Tuomaksen kanssa ovat antaneet uskoa ja voimaa.
Kaikki eri tarjoilutilaisuudet seurakunnan eri tilaisuuksissa tuovat iloa, kun näkee tyytyväisiä ja iloisia ihmisiä.
Tietysti lapseni tuovat äidille iloa, mutta joskus myös surua. Äidille on niin vaikea hyväksyä, että aikuiset lapset eivät enää ole pieniä, jolloin heidän tahtonsa oli minun taskussani.

Alkuvuosi oli raskas, koska oli menetystä ja surua. Jotkut päätökset olivat järkeviä, ei ollut muuta vaihtoehtoa. Toiset tulivat yllätyksenä. Mutta niinhän Matti sanoi: elämä on...

Suurin ja jatkuva muutos elämäämme tuli mieheni sairastumisen myötä. Tämäkin tilanne on hallittavissa, mutta tähän tarvitsemme aikaa ja paljon rukousta. Periksi en anna, vaikka lähellä on ollut ja on edelleenkin....

Elämässä on niin paljon hyvää. Uusi vuosi on edessä. Hätiköidä ei kannata. Rukous kantaa.

Uuden vuoden lupauksiin seuraavassa numerossa ( laihdutusohjeetkin ovat aina vuoden ensimmäisessä numerossa)